Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia eli psykodynaaminen psykoterapia on matka kohti ihmisen minuutta. Kohti ajatuksia, tunteita ja mieltä – sellaisena kuin kukin on. Se voi olla vapauttava matka. Se on haastava matka uskaltaa katsoa itseään silmästä silmään. Se on usein palkitseva matka löytää tie perille omaan itseen ja omaan elämään. Psykoterapia on matka ymmärrykseen ihmisen sisäisestä maailmasta, ja miten sisäinen maailma värittää hänen kokemustaan ulkopuolisesta maailmasta.
Usein ihmiset kokevat hyötyvänsä psykoterapiasta vahvistuneena itsetuntemuksena ja itsenäistymisenä. Psykoterapiassa voi alkaa ymmärtää itseään ja elämäänsä sekä sen haasteita paremmin. Itsetuntemuksen lisääntyessä avautuu paremmat mahdollisuudet muutokseen. Ihmiset voivat kasvaa ulos tavoista toistaa menneisyyden haavoja. Terapia voi auttaa rakentamaan uudenlaista, hyvinvointia paremmin tukevaa, elämää itselle. Tunnetaitojen vahvistuessa, myös ihmissuhdetaidot kehittyvät.
”Psykoanalyyttinen psykoterapia, josta käytetään myös nimitystä psykodynaaminen psykoterapia, on psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvaa psyykkisten oireiden ja kärsimysten tutkimista ja hoitoa. Psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa pyritään ymmärtämään ihmisen mielen sisäistä maailmaa suhteessa mielen tiedostamattomiin sisältöihin, niiden taustaan ja syntyhistoriaan.
Psykoanalyyttisen psykoterapian tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia sisäistä kasvua ja muutosta mahdollistavalla tavalla. Psykoanalyyttinen hoito on luonteeltaan tiivistä ja pitkäjänteistä ja se saattaa kestää useita vuosia. Asiakas itse määrittää hoidon pituuden. Psykoterapiatunteja on yleensä kaksi - kolme kertaa viikossa. Tunnin kesto on 45 minuuttia. Psykoanalyyttinen työ perustuu vuorovaikutukseen, jossa psykoterapiaan hakeutuneen omalla henkilökohtaisella psyykkisellä työskentelyllä on keskeinen merkitys.
Psykoanalyyttisesta psykoterapiasta voi parhaiten hyötyä ihminen, joka on kiinnostunut omasta sisäisestä maailmastaan ja on valmis tutkimaan sitä vaikeuksiensa voittamiseksi. Hän voi kärsiä monenlaisista oireista kuten ahdistuksesta, masennuksesta, pakko-oireista tai itsetunnon häiriöistä. Hänen ongelmansa saattavat heijastua vaikeuksina yksinolossa, ihmissuhteissa tai työelämässä.” (Helsingin psykoterapiayhdistyksen sivuilta)
Psykoanalyyttinen psykoterapia perustuu teorioihin ihmisen kehityksestä ja mielen rakentumisesta. Ihmisen minuus rakentuu elämän ensimmäisten vuosien aikana. Toki kaikki, mitä elämässä tapahtuu, vaikuttaa ja muokkaa sitä, minkälaisia olemme. Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa pyritään ymmärtää tämän hetken ongelmia sekä tässä hetkessä että menneisyyden valossa. Kaikilla psyykkisillä oireilla, ajatuksilla ja tunteilla on pätevät syynsä olla juuri sellaisia, kuin ne ovat. Psykoterapeutin ja asiakkaan tehtävänä on yhteistyön avulla ymmärtää ihmistä paremmin, ja auttaa asiakasta vahvistamaan omaa itseymmärrystään, itsetuntemusta.
Psykoanalyyttisen psykoterapian tärkein työskentelytapa on ns. vapaa assosiointi. Vapaassa assosioinnissa ihminen puhuu mahdollisimman vapaasti mitä ajattelee ja tunteista, joita kokee. "Kaikki tiet vievät Roomaan” - niin myös psykoterapiassa. Se mitä ihminen tuntee ja ajattelee, vie kohti ongelmien alkulähdettä ja juuria. Yhdessä ymmärtäen, löytyy tie eteenpäin.
Voi olla, ettei masennuksen syvissä vesissä, kun mieli on kaikkein mustin, haluaisi ajatellakaan itsenään olemista tai itsensä kohtaamista. Masennuksen musta maailma piilottaa kuitenkin sisäänsä elinvoiman ja mahdollisuuden kasvuun. Masennuksen maisema on kuin lohduton pimeä ja jäätyvä syksyinen peltomaisema. Silti, kevään tullen, mustaakin mustemmasta maasta alkaa työntyä esiin kevään versoja - uutta elämää ja uutta satoa. Elämänvoima on meissä kaikissa.
Jokainen psykoterapia on ainutkertainen matka ihmisyyteen, kuten jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas sellaisena kuin on. Kukaan ei voi etukäteen antaa lupauksia siitä, mitä psykoterapia kenenkin kohdalla tuo esiin ja miten se vaikuttaa. Se on jokaisen itse selvitettävä.
Psykoterapiassa ihminen voi kohdata itsensä rauhassa kuunnellen ja alkaa vahvistua omana itsenään.
Lisää psykoanalyyttisesta psykoterapiasta voi lukea esimerkiksi yhdistyksen sivuilta:
http://www.helsinginpsykoterapiayhdistys.fi/3
Usein ihmiset kokevat hyötyvänsä psykoterapiasta vahvistuneena itsetuntemuksena ja itsenäistymisenä. Psykoterapiassa voi alkaa ymmärtää itseään ja elämäänsä sekä sen haasteita paremmin. Itsetuntemuksen lisääntyessä avautuu paremmat mahdollisuudet muutokseen. Ihmiset voivat kasvaa ulos tavoista toistaa menneisyyden haavoja. Terapia voi auttaa rakentamaan uudenlaista, hyvinvointia paremmin tukevaa, elämää itselle. Tunnetaitojen vahvistuessa, myös ihmissuhdetaidot kehittyvät.
”Psykoanalyyttinen psykoterapia, josta käytetään myös nimitystä psykodynaaminen psykoterapia, on psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvaa psyykkisten oireiden ja kärsimysten tutkimista ja hoitoa. Psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa pyritään ymmärtämään ihmisen mielen sisäistä maailmaa suhteessa mielen tiedostamattomiin sisältöihin, niiden taustaan ja syntyhistoriaan.
Psykoanalyyttisen psykoterapian tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia sisäistä kasvua ja muutosta mahdollistavalla tavalla. Psykoanalyyttinen hoito on luonteeltaan tiivistä ja pitkäjänteistä ja se saattaa kestää useita vuosia. Asiakas itse määrittää hoidon pituuden. Psykoterapiatunteja on yleensä kaksi - kolme kertaa viikossa. Tunnin kesto on 45 minuuttia. Psykoanalyyttinen työ perustuu vuorovaikutukseen, jossa psykoterapiaan hakeutuneen omalla henkilökohtaisella psyykkisellä työskentelyllä on keskeinen merkitys.
Psykoanalyyttisesta psykoterapiasta voi parhaiten hyötyä ihminen, joka on kiinnostunut omasta sisäisestä maailmastaan ja on valmis tutkimaan sitä vaikeuksiensa voittamiseksi. Hän voi kärsiä monenlaisista oireista kuten ahdistuksesta, masennuksesta, pakko-oireista tai itsetunnon häiriöistä. Hänen ongelmansa saattavat heijastua vaikeuksina yksinolossa, ihmissuhteissa tai työelämässä.” (Helsingin psykoterapiayhdistyksen sivuilta)
Psykoanalyyttinen psykoterapia perustuu teorioihin ihmisen kehityksestä ja mielen rakentumisesta. Ihmisen minuus rakentuu elämän ensimmäisten vuosien aikana. Toki kaikki, mitä elämässä tapahtuu, vaikuttaa ja muokkaa sitä, minkälaisia olemme. Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa pyritään ymmärtää tämän hetken ongelmia sekä tässä hetkessä että menneisyyden valossa. Kaikilla psyykkisillä oireilla, ajatuksilla ja tunteilla on pätevät syynsä olla juuri sellaisia, kuin ne ovat. Psykoterapeutin ja asiakkaan tehtävänä on yhteistyön avulla ymmärtää ihmistä paremmin, ja auttaa asiakasta vahvistamaan omaa itseymmärrystään, itsetuntemusta.
Psykoanalyyttisen psykoterapian tärkein työskentelytapa on ns. vapaa assosiointi. Vapaassa assosioinnissa ihminen puhuu mahdollisimman vapaasti mitä ajattelee ja tunteista, joita kokee. "Kaikki tiet vievät Roomaan” - niin myös psykoterapiassa. Se mitä ihminen tuntee ja ajattelee, vie kohti ongelmien alkulähdettä ja juuria. Yhdessä ymmärtäen, löytyy tie eteenpäin.
Voi olla, ettei masennuksen syvissä vesissä, kun mieli on kaikkein mustin, haluaisi ajatellakaan itsenään olemista tai itsensä kohtaamista. Masennuksen musta maailma piilottaa kuitenkin sisäänsä elinvoiman ja mahdollisuuden kasvuun. Masennuksen maisema on kuin lohduton pimeä ja jäätyvä syksyinen peltomaisema. Silti, kevään tullen, mustaakin mustemmasta maasta alkaa työntyä esiin kevään versoja - uutta elämää ja uutta satoa. Elämänvoima on meissä kaikissa.
Jokainen psykoterapia on ainutkertainen matka ihmisyyteen, kuten jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas sellaisena kuin on. Kukaan ei voi etukäteen antaa lupauksia siitä, mitä psykoterapia kenenkin kohdalla tuo esiin ja miten se vaikuttaa. Se on jokaisen itse selvitettävä.
Psykoterapiassa ihminen voi kohdata itsensä rauhassa kuunnellen ja alkaa vahvistua omana itsenään.
Lisää psykoanalyyttisesta psykoterapiasta voi lukea esimerkiksi yhdistyksen sivuilta:
http://www.helsinginpsykoterapiayhdistys.fi/3